Siirry sisältöön

Hälytykset

Antti Haaraniemi

Juurisyyanalyysi hälytyshistoriasta: mikä laukesi ensin?

Tiivistelmä

Häiriössä hälytyslistalle tulee kymmeniä rivejä lähes samaan aikaan, ja niistä yksi on syy. Juurisyyanalyysi hälytyshistoriasta etsii ensimmäisen tapahtuman, erottaa seuraukset ja tarkistaa mittauksista, mikä liikkui ensin. Artikkeli käy menetelmän läpi ja kertoo, missä työkalut auttavat ja missä päätelmän tekee ihminen.

Pumppu pysähtyy, paine putoaa, virtaus katkeaa ja kolmessa sekunnissa hälytyslistalla on parikymmentä riviä. Operaattori kuittaa ja käynnistää uudelleen. Seuraavana aamuna joku kysyy, miksi linja pysähtyi. Vastaus on hälytyshistoriassa, jos historia on tallessa ja sen järjestykseen voi luottaa.

Mitä juurisyyanalyysi on prosessissa?

Juurisyyanalyysi (root cause analysis) on menetelmä, jolla häiriöstä etsitään se tekijä, jonka poistaminen estää häiriön toistumisen. Laatujohtamisessa siihen käytetään esimerkiksi viiden miksi -kysymyksen ketjua ja kalanruotokaaviota. Prosessihäiriössä ensimmäinen ja tärkein kysymys on konkreettisempi: mikä tapahtui ensin? Vasta kun ensimmäinen tapahtuma on löydetty, kannattaa kysyä, miksi se tapahtui.

Miksi hälytyshistoria?

Hälytys on tapahtuma, jolla on automaatiojärjestelmän antama aikaleima. Kun hälytykset tallennetaan tällä alkuperäisellä aikaleimalla, niiden järjestys kertoo tapahtumien kulun. Hälytysryöpyssä seuraukset tulevat usein samassa sekunnissa kuin syy, joten järjestys erottuu vasta millisekunneista.

Jos aikaleima pyöristetään sekunneiksi tai se korvataan tallennushetkellä, järjestystä ei saa enää esiin millään työkalulla. Siksi tallennuksen tärkein vaatimus on, että lähdejärjestelmän aikaleima säilyy koskemattomana.

Menetelmä vaihe vaiheelta

  1. Rajaa aikaikkuna. Valitse jakso, joka alkaa hieman ennen häiriötä ja päättyy, kun prosessi on vakaa.
  2. Järjestä hälytykset alkuperäisen aikaleiman mukaan. Näytä millisekunnit, jos lähdejärjestelmä antaa ne.
  3. Etsi ensimmäinen. Ensimmäinen hälytys ei aina ole syy, mutta se on paras ehdokas. Katso myös, mitä tapahtui juuri ennen sitä.
  4. Erota seuraukset. Ryhmittele samaan prosessialueeseen tai laitteeseen liittyvät hälytykset. Seuraukset seuraavat syytä tyypillisesti tunnistettavassa järjestyksessä.
  5. Tarkista mittauksista. Hälytys laukeaa vasta raja-arvon ylittyessä. Mittaus on voinut alkaa liikkua jo minuutteja aiemmin, ja trendistä näkee, mikä mittaus liikkui ensin.
  6. Katso, toistuuko sama. Pareto-analyysi kertoo, mitkä hälytykset aktivoituvat useimmin, ja kestoanalyysi, mitkä vievät eniten aikaa. Kerran tapahtunut ja viikoittain toistuva vaativat eri toimenpiteet.

Mitä menetelmä ei tee

  • Tarkkuutta ei voi parantaa jälkikäteen. Jos lähdejärjestelmä leimaa sekunnin tarkkuudella, millisekuntijärjestystä ei ole olemassa.
  • Usean järjestelmän kellot on synkronoitava. Muuten kahden järjestelmän hälytysten keskinäinen järjestys ei ole luotettava.
  • Päivittäinen rytmi sekoittaa. Jos pumppu käynnistyy joka aamu kuudelta, sen liike ei ole häiriön syy, vaikka se olisi ikkunan ensimmäinen.
  • Päätelmän tekee ihminen. Analyysi kertoo järjestyksen, määrät ja kestot. Sen, mitä ne prosessissa tarkoittavat, tietää laitoksen tunteva ihminen.

Miten DataPortia™ tukee juurisyyanalyysiä?

DataPortia lukee hälytykset ja tapahtumat automaatiojärjestelmän OPC UA -palvelimelta Alarms & Conditions -tilauksella ja tallentaa ne sillä aikaleimalla, jonka palvelin antoi. Hälytyshistoriassa on:

  • suodatus aikavälin, vakavuuden ja alueen mukaan sekä millisekuntien näyttö asetuksesta (oletuksena sekunnit)
  • Pareto-analyysi aktivoitumisten mukaan, kestoanalyysi, vakavuusjakauma ja aikajana
  • vienti CSV-, Excel- ja PDF-muotoon sekä ajastetut hälytysraportit.

Tekoälyn juurisyyanalyysi

Tekoälyanalyysi-lisäosan juurisyyanalyysissä valitaan asema ja aikaikkuna, ei yksittäisiä mittapisteitä. Palvelin käy läpi aseman jokaisen tallennetun mittapisteen, laskee, mikä liikkui ensin ja milloin, hakee saman jakson hälytykset ja antaa paikalliselle kielimallille valmiin tapahtumajärjestyksen tulkittavaksi. Tuloksen alussa olevat havaintokortit lasketaan suoraan mittausdatasta, eikä kielimalli kirjoita niihin mitään.

Päivittäinen rytmi on otettu huomioon. Jokaista mittapistettä verrataan siihen, miten se liikkui samaan kellonaikaan enintään seitsemänä aiempana päivänä:

  • Muutos, joka tapahtui suunnilleen samaan aikaan vähintään kahtena vertailupäivänä, on tavallinen eikä sitä raportoida tapahtumana. Esimerkiksi aamun käynnistys ei näy häiriön ensimmäisenä liikkujana.
  • Tavallinen muutos, joka jäi tapahtumatta, kuten aamun käynnistys joka ei käynnistynyt, listataan erikseen.
  • Jos mittapisteellä on historiaa alle neljä päivää, sitä verrataan vain jaksoa edeltäneisiin tunteihin, ja analyysi kertoo sen.

Juurisyyanalyysi käyttää minuutin tarkkuista mittausdataa. Jos useampi mittapiste liikkui saman minuutin aikana, analyysi kertoo niiden liikkuneen samanaikaisesti eikä arvaa järjestystä. Sekuntia tarkempi järjestys tulee hälytysten aikaleimoista. Kielimalli ajetaan laitoksen omalla palvelimella, joten data ei lähde verkosta.

Hälytysten lukemisesta kertoo tarkemmin artikkeli OPC UA Alarms & Conditions, ja tekoälyanalyysistä sivu paikallinen tekoälyanalyysi.

Kokeilkaa DataPortiaa 30 päivää: kokeilu sisältää kaikki ominaisuudet HA-lisäosaa lukuun ottamatta eikä sido mihinkään. Kerätkää viikon hälytyshistoria ja katsokaa, erottuuko seuraavan häiriön ensimmäinen tapahtuma ryöpystä.

Pyydä 30 päivän kokeilu Ota yhteyttä